Sivun näyttöjä yhteensä

Tietoja minusta

Oma kuva
Tämä blogi on perustettu kertomaan eräästä vanhasta huvilasta ja sen vaiheista. Tarina on sekametelisoppa menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta. Tarinan takana on perhe, joka otti asemakaavalla suojellun 100-vuotiaan huvilan hoiviinsa keväällä 2013. Usean vanhan talon kunnostushankkeen jälkeen he löysivät kotisatamaan Kauniaisiin, Gallträskin rantaan. Huvila oli ollut vuokralla pitkään ja osin siksi huonossa kunnossa. Huvilan korjaamisen ideologia noudattaa Panu Kailan kymmentä käskyä. Mitään vanhaa ja käyttökelpoista ei hylätä ilman hyviä perusteita. Korjaamisessa arvostetaan aitoa ja laadukasta. Toki virheitä sattuu, mutta pyrkimys siis on hyvä. Olemme iloisia kaikesta palautteesta, niin risuista kuin ruusuistakiin. Samoin oivaltavista ideoista ja ajatuksista. Sana on vapaa.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Kiireellä korjattavat


Nuppippuolella alkaa olla jo melko pehmeää - yöunet vähissä ja lopputyötä väännetään remontin ohella. Viikoittain käydään puoliunessa koiratreeneissä. Pahoittelut treenikaverit, kun en enää ymmärrä puhuttua tai ainakaan muista sitä minuutin kuluttua.

Eteisen ja kuistin lattia kuuluu kategoriaan "ensi tilassa korjattavat". Lattia on silminnähden vajonnut ja jalkalistat on teipattu pakkausteipillä. Mitä ilmeisimminkin hyönteisten ja hajun vähentämiseksi.






Homeinen haju tarttuu tiukasti vaatteisiin ja hiuksiin, joten purkutöihin. 1960-luvun korjauspläjäytykset ovat jäätäviä: mullan päälle karhuntaljapaketista muovi. Sen päälle koolinkia fiiliksen mukaan, vähän karhuntaljaa sinne tänne mihin mahtuu ja välillä pakkausmuovia väliin. Amatimies on selvästi ollut asialla, lopputulos selvä ja haju sen mukainen. HUI!





 Tässä omanlaisensa alapohjarakenne



Hengityssuojaimia kuluu kuin leipää ja maitoa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti