Sivun näyttöjä yhteensä

Tietoja minusta

Oma kuva
Tämä blogi on perustettu kertomaan eräästä vanhasta huvilasta ja sen vaiheista. Tarina on sekametelisoppa menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta. Tarinan takana on perhe, joka otti asemakaavalla suojellun 100-vuotiaan huvilan hoiviinsa keväällä 2013. Usean vanhan talon kunnostushankkeen jälkeen he löysivät kotisatamaan Kauniaisiin, Gallträskin rantaan. Huvila oli ollut vuokralla pitkään ja osin siksi huonossa kunnossa. Huvilan korjaamisen ideologia noudattaa Panu Kailan kymmentä käskyä. Mitään vanhaa ja käyttökelpoista ei hylätä ilman hyviä perusteita. Korjaamisessa arvostetaan aitoa ja laadukasta. Toki virheitä sattuu, mutta pyrkimys siis on hyvä. Olemme iloisia kaikesta palautteesta, niin risuista kuin ruusuistakiin. Samoin oivaltavista ideoista ja ajatuksista. Sana on vapaa.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Sisäänkäynnin päivitys


Kauniit poutapäivät täytyy yrittää hyödyntää, syksy sateineen kun on ihan kulman takana. Myös talon ulkopuolella on aika lailla tehtävää.

Sisäänkäynti on aikaa nähnyt ja ulko-ovikin repsottaa. Muun kiireen keskellä ryhdytään päivittämään ovea ja kuistia. Unelmissa näen huvilan tyyliin sopivan ulko-oven, mutta sellaista ei tähän hätään löydy. Siis olemassaolevaa kunnostamaan…





Domus Classicasta löytyy kiva ulko-oven painike. Mainostetaan vähän :)

http://www.domusclassica.com/tuote/ovenpainike-theodor-niklattu-pit-13-cm/101-014-1/

Samalla reissulla tarttui mukaan muutakin tavaraa, ovenpainikkeita ja sähkötarvikkeita. Mielenkiintoinen paikka, taisimme viipyä siellä aika tovin katselemassa tarjontaa.

Rakennusapteekista löytyy oveen sievä kilikello. Ääni on kovin vaatimaton eikä oikein edes sisälle asti kuulu, mutta käytännöllisyydestä viis.



Oletettua isompi urakka on portaiden kunnostus. Jollakin vuosikymmenellä tehty runko on käytännössä läpeensä mätä eikä siinä ole mitään säästettävää. Portaita suurempaa huolta aiheuttavat kauniit joonialaisen tyylin pylväät, jotka kannattelevat sisäänkäynnin katosta. Tarkempi tutkimus osoittaa, että jonkin massan ja lateksin käytön seurauksena kummatkin pylväät ovat alaosastaan pahasti lahonneet.

Pylväiden kunnostus ei ole ihan jokaisen kotinikkarin hommaa, joten on otettava yhteys tuttavapiirissä vaikuttavaan puuseppään, joka pian hakeekin potilaat pakettiautollaan  hoitoon.









Joka nurkka huutaa korjaajaansa, joten sisääntulon korjaamisprojekti jää vähemmän kiireellisenä odottamaan vuoroaan. Itse asiassa niin pitkäksi aikaa, että silmä tottuu näkymään, jossa kakkosnelosviritelmä kannattelee katosta. Joku välkky ehdottaa, että viritelmään voisi asentaa lasitukset. Kas siinä olisikin oiva kuisti :D




Porraslankkuja maalataan muiden töiden ohessa. Käsittelyaine on Ottossonin pellavaöljymaali. Pellavaöljyyn ja tärpättiin sekoitettuna siinä hyvä peitto ja sopiva kiiltoaste, tässä tapaksessa melkein matta. 

Syksyllä korjatut pylväät viimein saapuvat ja päästään purkamaan telinettä.





Työn jälki on oikein hyvä eikä korjaus erotu korjaamattomasta kohdasta. Ensi kesänä päästään maalaamaan sekä pylväät että kaidetta kannattelevat tolpat.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti